Home » Istumisen haitat

Istumisen haitat

businesswoman with laptop

Tutkija Arto Pesolan mukaan istumisen vähentäminen parantaisi kansanterveyttä tuntuvasti. Luomuliikunnan vallankumous edellyttää kuitenkin muutoksia työelämässä.

Oikeanlaisella elämäntapaohjauksella voidaan vähentää istumisen haittoja, mutta merkittävät ratkaisut edellyttävät muutoksia myös työelämän rakenteissa.

Tutkimuksessa Arto Pesola ja kollegat seurasivat 48 ihmisen aktiivisuutta tavallisina arkipäivinä. Osaa tutkittavista kehotettiin välttämään istumista ja lisäämään arkiaktiivisuuttaan. Muut toimivat verrokkiryhmänä. Istumista onnistuttiin vähentämään keskimäärin noin puolella tunnilla ja kevyttä aktiivisuutta lisäämään noin 20 minuutilla. Aiempien tutkimusten valossa tämän voidaan odottaa jo vaikuttavan myönteisesti sokeriaineenvaihduntaan. Vielä on kuitenkin varhaista sanoa, riittääkö se ehkäisemään sairauksia.

Istumisen haittoja tutkitaan paraikaa useissa tutkimuslaitoksissa eri puolilla maailmaa. Eikä ihme, sillä Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt liikkumattomuuden neljänneksi suurimmaksi ennenaikaisen kuoleman riskitekijäksi. Millaisesta ongelmasta tässä ”liikkumattomuusepidemiassa” on pohjimmiltaan oikein kyse?

Lihakset käyttämättöminä jopa 80 prosenttia ajasta

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että toimistotyöntekijöiden lihakset ovat käyttämättöminä keskimäärin 80 prosenttia työajasta ja 60 prosenttia vapaa-ajasta. Kun tutkittavia kehotettiin lisäämään aktiivisuuttaan, he onnistuivat siinä parhaiten vapaa-ajallaan, mutta vain vähissä määrin työpaikalla, eli siellä, missä sille olisi ollut kaikkein eniten tarvetta. Piileekö aktiivisuuden pullonkaula siis työelämässä? Vaikka meillä on nykyään enemmän vapaa-aikaa ja harrastamme enemmän kuntoliikuntaa kuin koskaan aiemmin, on työelämä muuttunut jatkuvasti passiivisemmaksi. ”Itseasiassa työn vaatima energiankulutus on laskenut miehillä ja naisilla 30 vuoden aikana täsmälleen yhtä paljon kuin väestön lihominen on vaatinut. Toimistotyöntekijän lihasaktiivisuus on samaa luokkaan kuin häkissä pidettävällä apinalla.”

Vaikka kuntoliikunta on kiistatta suositeltavaa,  se tuskin koskaan voi täysin kompensoida työelämän ja arjen liikkumattomuutta. Tätä havainnollistavat kotimaiset tilastot: Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavien suomalaisten määrä on kyselytutkimusten perusteella kasvanut noin 40 prosentista yli 70 prosenttiin viimeisen 30 vuoden aikana. Samalla olemme silti lihoneet.

Gymba järjesti GoExpo messuilla 2016 asiantuntijoiden paneelikeskustelun ”Liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutus hyvinvointiin”. Katsele, mitä lääketieteen tohtori Harri Helajärvi, liikuntaexpertti Matti Heikkilä sekä kansanedustaja Sari Essayah puhuvat.

katso tästä

 

VOITKO LIIKKUA TYÖAIKANA? KYLLÄ VOIT. Katso kuinka Tommi Evilä käyttää Gymbaa.

 KATSO